keskiviikko 6. syyskuuta 2017

Nyt tulevat norjalaiset!


Josefine Pettersen Kuva/Photo: Daniel McS


Viime vuonna ensimmäistä kertaa järjestetyssä Helsinki Scriptissä juhlittiin Tanskaa. Muut Pohjoismaat olivat tanskalaisten oppipoikia tv-sarjojen tuotannosta puhuttaessa. Tänä vuonna Helsinki Scriptin painopiste oli Norjassa ja norjalaisissa tekijöissä ja sarjoissa. Ja totta onkin, että vuoden puhutuimmat sarjat tulevat tänä vuonna Norjasta.

Itse valmistauduin niin ikään viime perjantaiseen, lähinnä television ammattilaisille suunnattuun, Script-seminaariin katsomalla SKAM-sarjaa. Katsoin sarjan pari ensimmäistä jaksoa jo keväällä, kun kirjoitin tännekin sarjasta. Silloin en kuitenkaan tempautunut jostain syystä sarjaan mukaan vaan katsominen jäi. Nyt, kun tiesin Scriptissä puhuttavan sarjasta, sain hyvän syyn palata sarjan pariin uudelleen ja tällä kertaa katsominen ei jäänyt vain pariin jaksoon. Ehdin katsoa ennen perjantaita kaksi ensimmäistä kautta ja aloin jo kuvitella itsekin osaavani puhua norjaa, sen verran tiivis kielikylpy tuli otettua. 😁 Sarja ei todellakaan ole pelkästään nuorille, se sopii varsin hyvin myös vanhemmille ikäluokille.

Marianne Furevold Kuva: Pressikuva / Helsinki Script

Scriptissä todellakin puhuttiin Skamista. Monessa eri yhteydessä. Se on esimerkki online-formaatista, jollaisia nyt haluttaisiin lisää. Paikalla olivat sarjasta ihana Noora eli Josefine Petterson yhdessä sarjan tuottajan Marianne Furevoldin kanssa. Josefine kertoi, millaista on olla nuori näyttelijä. Kuulimme, että sarjan Isak eli Tarjei Sandvik Moe, oli vasta 15-vuotias aloitettuaan sarjassa. Kaiken lisäksi hän opiskeli (tai käsittääkseni on parhaillaan 3. luokalla) samassa lukiossa, jossa ohjelmaa kuvattiin. (Tämä mahtaa tuntua aika erikoiselta!) Nuoria näyttelijöitä kuitenkin suojeltiin hyvin ja he eivät esiintyneet julkisuudessa kuin roolihenkilöinä. Josefine kertoikin, että monet hänen saamistaan kirjeistä ja viesteistä tuntuvat olevan kirjoitettu Nooralle, eikä hänelle. Josefine osallistui myös päivän viimeiseen paneelikeskusteluun tulevaisuuden draamasta, mutta tämä keskustelu jäi aikataulun paukkuessa jo yliajalle harmittavan hätäiseksi, eikä esimerkiksi juuri Josefine saanut käyttää oikein hyvää puheenvuoroa aiheesta. Nämä ovat näitä seminaarien ongelmia, kun varsin lyhyeen aikaan yritetään saada mahtumaan mahdollisimman paljon.

Tilaisuudessa nousi esiin pari uutta norjalaista sarjaa, jotka jäivät kiinnostamaan ja jotka toivottavasti vielä saan jossain vaiheessa nähdä. Ensimmäinen on Mette M. Bølstadin käsikirjoittama sarja Nobel, joka on nähtävissa Netflixissä. (Milloinhan aletaan muuten keskustella yleisesti siitä, miten eriarvoiseen asemaan ihmiset ovat joutuneet maksullisten paveluiden yleistyttyä? Nykyään suuri osa laadukkaista draamasarjoista nähdää ensin maksullisissa palveluissa ja ne tulevat vasta paljon myöhemmin tavallisille tv-kanaville, jos silloinkaan. Jos huono-osaisilla ei ole varaa harrastaa korkeakulttuuria kuten teatteria ja oopperaa, eivät he kohta saa myöskään nauttia laadukkaasta draamasta televisiossa vaan heidän täytyy tyytyä jatkuvaan realitytulvaan!) 

Mutta takaisin sarjaan. 😀 Nobel kertoo norjalaisista rauhanturvaajista Afganistanissa ja myös heidän paluustaan takaisin Norjaan komennuksen jälkeen. Bølstad kertoi mm. siitä, kuinka oli rakentanut henkilöhahmot kyseisessä sarjassa. Liikkeelle hän oli lähtenyt tapahtumista ja siitä kuinka nämä tapahtumat tapahtuisivat tosielämässä, missä järjestyksessä ja millaisella aikataululla. Tämän jälkeen hän oli alkanut miettiä, mitä henkilölle tapahtuu missäkin tapahtumien vaiheessa, mitä ajatuksia hänelle nousee ja miten hän reagoi. Ensin tulevat siis tapahtumat, sitten vasta alkaa syntyä henkilö kokemaan niitä. Mette M. Bølstadin seuraava käsikirjoitus Lykkeland nähdään myös Ylellä (jee!).  Stavangeriin sijoittuva Lykkeland kertoo vuoden 1969 öljylöydöstä ja siitä kuinka se muutti koko Norjaa.

Lisäksi kiinnostamaan jäi norjalainen jännityssarja Monster, josta Hans Christian Storrøsten voitti tilaisuudessa parhaalle käsikirjoittajatulokkaalle jaetun The European Script Awards –palkinnon.  Tämä edustanee vielä nordic noiria, jonka aika alkaa kuullun perusteella olla ohi ja tilalle odotetaan jotain uutta. Mitä se mahtaa olla, sitä ei kukaan vielä osannut sanoa. Tv-alalle on kuitenkin siirtynyt rahaa elokuvien puolelta ja tv on alkanut kiinnostaa myös elokuvan tekijöitä. Siirtyminen elokuvasta telkkariin ei kuitenkaan ole niin yksinkertaista kuten Lars Blomgren (mm. Sillan tuottaja) totesi. Alalla vallitseekin ”pula” ammattitaitoisista ja lahjakkaista tekijöistä. Käytännössä tämä tarkoittaa kuitenkin puutetta resursseista, joilla ne ammattitaitoiset ja lahjakkaat tekijät saataisiin sitoutumaan projekteihin ja että heille pystyttäisiin tarjoamaan kaikki mahdollisuudet laadukkaaseen työskentelyyn. Storrøsten kertoi antaneensa itselleen kuukauden aikaa kokeilla tv-sarjan käsikirjoittamista, jonka jälkeen hänellä olikin 60 sivua lähetettävänä NRK:lle. Yleensä hyvään lopputulokseen vaaditaan kuitenkin paljon enemmän aikaa taustatutkimksineen ja kirjoittamisvaiheineen. Tähän ei kuitenkaan resurssit usein riitä ja joudutaan tyytymään vähempään. Monessakin suhteessa.



Jos Helsinki Scriptin ohjelma alkoi kiinnostaa, lisää lisää ohjelmasta löytyy mm. Helsingin Sanomista 4.9.2017. Mette M. Bølstadin haastattelu puolestaan Helsingin Sanomissa 31.8.2017.